Matti Inkinen

Matti Kalevi Inkinen (1. kesäkuuta 1958 Masku – 29. huhtikuuta 2009 Raisio) oli suomalainen muusikko. Parhaiten hänet tunnettiin SIG-yhtyeen laulusolistina ja johtohahmona. Inkinen tunnettiin myös kutsumanimellä "Inksu". Muusikonuransa lisäksi Inkinen toimi muun muassa mielisairaanhoitajana, lasten vastaanottokodeissa, margariinitehtaan trukinkuljettajana, radio- ja tv-toimittajana, peruskoulun luokanopettajan sijaisena sekä videoelokuvien maahantuontifirman sekatyömiehenä. Hän opiskeli Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksella ja hänellä oli mielisairaanhoitajan koulutus. Inkinen oli SDP:n edustajana kaksi kautta Raision kaupunginvaltuustossa ja jäsenenä kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä -jaostossa. Inkisellä oli puolisonsa kanssa kolme lasta. Ensimmäisen yhtyeensä Raisio Kidsin Inkinen perusti vuonna 1976. Se soitti ajan hengen mukaisesti punk-musiikkia. Raisio Kidsin hajottua Inkinen perusti uuden yhtyeen SIG vuonna 1978. Inkinen ja rumpali Matti Ranta halusivat luoda uudesta yhtyeestään raisiolaistyyppisen Ramonesin. Inkinen oli laulajana yhtyeen keulakuva, ja hän vastasi teksteistä sekä osin musiikista. Yhtye muistetaan myös Inkisen persoonallisesta lauluäänestä, joka oli kuulemma seurausta nuoruuden huonoista lauluvahvistimista. Inkinen on kertonut, että niitä käyttäessään laulajan ”oli pakko huutaa erottuakseen tehokkaampien meluajien seasta”. SIG alkoi esiintyä vuonna 1979 ja seuraavana vuonna se nousi suosioon hittikappalella "Tiina menee naimisiin". Samana vuonna ilmestyi debyyttialbumi Matkalla maineeseen. Vuonna 1982 julkaistu kappale "Vuosisadan rakkaustarina" kasvatti yhtyeen suosiota. "Älä sinä huoli" oli myös pienoinen radiohitti. Inkinen kertoi myöhemmin haastattelussa, että kappale liittyi hänen avioeroonsa. Teksti, jossa puhuttiin kyynelten hyödyttömyydestä sekä tanssin ja laulun tärkeydestä oli osoitettu entiselle vaimolle, jotta tämä ei turhaan surisi päättynyttä liittoa. SIG-yhtyeen menestys jatkui vuosina 1984–1985. TT Oksalan tuottamana yhtye teki monta hittiä, mm. "Ludvig van Beethoven", "Sadan vuoden yksinäisyys" ja "Hyvää syntymäpäivää". Tuohon aikaan yhtyeellä oli nuoria tyttöfaneja, kun yhtye ilmeisen tietoisesti pyrki jäljittelemään Dingoa. Inkinen kertoi myöhemmin SIGin laulujen sentimentaalisuuden olleen huumoria. Inkinen oli huumorintajuinen ja innostava, mutta myös vaativa ja riitaisa musiikintekijä. Vaikka SIG oli valtakunnallisesti tunnettu, aina jokin muu yhtye pärjäsi sitä paremmin. Vaihtelevalla miehistöllä esiintynyt SIG hajosi vuonna 1987, yhtyeen kyllästyttyä jatkuvaan keikkailuun. Inkinen julkaisi ensimmäisen sooloalbumin, Dave Lindholmin tuottaman Allapäin albumin, vuonna 1984. SIGin viettäessä hiljaiseloa Inkinen julkaisi seuraavan sooloalbumin Ihmeellinen maailma, Ismo Laakson kanssa perustetun Inkinen-yhtyeen kanssa vuonna 1990. Tämän jälkeen hän kokosi SIGiä edeltäneen Raisio Kids -yhtyeen uudelleen vuonna 1992, SIG teki paluun vuonna 1995 hajotakseen pian uudelleen. Seuraava paluu tapahtui uuden vuosituhannen alussa ja vuonna 2003 yhtye julkaisi albumin Suomalainen pop-levy, jolta nousivat radiosoittoon mm. kappaleet "Tuhannen ja yhden yön tarinat", "Tähtisadetta" ja "Näkinkenkä".